SUOMESSA RISTEILIJÄÄ RAKENTAMASSA

By 25.8.2017News

Suomen meriteollisuus on vahvassa nousussa; alusten tilauskanta ulottuu pitkälle tuleviin vuosiin. Mutta miten risteilylaiva rakennetaan? YardMaten kehitysjohtaja Henri Arvonen kertoo:

Mikä laiva on?

Laiva on kuin pieni kaupan ja merenkulun kaupunki, joka tuottaa itse kaiken muun paitsi ravinnon. Laivan moottorit tuottavat sähköä, jolla pidetään yllä laivan toimintoja, kuten ilmastointia. Laiva tekee merivedestä makeaa vettä, laivassa on hyttialueet, ravintolat, keittiöt, kaupat, pesula, hammaslääkäri, leikkaussali, ruumishuone, kylpylä ja kuntosali, uima-altaat, teattereita ja ehkä jäähallikin.

 

 

 
 

Kuka työskentelee kenelle?

Telakka ja tilaaja eli varustamo sopivat laivan rakentamisesta. Suuret kokonaistoimittajat toimittavat palvelukokonaisuuksia osittain suoraan varustamolle, osittain telakalle. Kokonaistoimittaja hoitaa yleensä itse työn- ja projektijohdon. Heillä voi myös olla omia asentajia. Kokonaistoimittajille tekevät töitä sadat ja tuhannet alihankkijat monihierarkkisella tasolla.

Esimerkiksi ravintolassa kalusteet voidaan ostaa alihankkijayritykseltä, vaikkapa asennettuna. Samoin alueen sähköistykset, ilmastoinnit tai maalaustyöt on pilkottu aliurakoihin, joiden takana on omat verkostonsa. Ketjun vaikutukset ovat pitkiä. Laivanrakennukseen liittyy erittäin paljon käsillä tekemistä, mutta myös korkea teknologia työllistää yhä enemmän.

Laivan runko

Telakka rakentaa laivan rungon. Runko muodostuu lohkoista, jotka liitetään hitsaamalla toisiinsa. Lohkovaiheessa laivaan asennetaan potkurijärjestelmät sekä aletaan tehdä ns. taustatöitä. Tämä tarkoittaa taustalle eli seinien taakse asennettavia vesijohtoja, viemäreitä, ilmastointiputkia, sähköä, dataa ja sprinklerijärjestelmiä.

Varusteluvaihe

Kun lohkot on liitetty toisiinsa kuiva-altaassa, lasketaan runko vesille. Tässä vaiheessa toteutus urakoidaan kokonaistoimittajille, joiden vastuualueena voi olla ravintola, hyttialue, portaikot, pesula, teatteri… Varusteluvaihe alkaa.

 

 

 

 

Suunnittelulla on erittäin suuri osuus laivan rakentamisessa, koska laivassa rajattuun tilaan sovitetaan erittäin paljon erilaista tekniikkaa. Eri toimittajien samaan tilaan tekemät asennukset on aikataulutettava tarkasti ja rajapintakysymykset on ratkaistava – kun toimittaja vaihtuu, on pintojen kohdattava. A:n sprinklerijärjestelmä ei voi kulkea B:n ilmastointiputken läpi. Naapurialueiden kokonaistoimittajien välisen yhteistyön on oltava sujuvaa.

Rakentamisessa vaaditaan myös erittäin suuri määrä logistiikkaa. Alueita ja toimittajia on useita ja materiaaleja saapuu jatkuvalla syötöllä. Materiaaleista suurin osa nostetaan laivaan nosturilla. Myös pakkaus- ja rakennusjätteet on saatava mahdollisimman pian pois laivasta, etteivät ne muodosta palokuormaa. Lisäksi rakennustelineitä pystytetään, puretaan ja siirretään.

Laivanrakennuksen haastavassa ympäristössä, kaasuputkien ja apukoukuissa olevien sähköjohtojen keskellä, työturvallisuusasiat ovat huipussaan. Jos laivassa syttyy tulipalo, tapahtuu poistuminen vain muutaman pisteen kautta eivätkä sprinklerit toimi vielä rakennusvaiheessa. Kaikkien laivaan liittyvien materiaalien on täytettävä IMO:n paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Laiva on osastoitu paloturvallisuuden takia.

ICT läpi koko laivan

ICT liittyy laivassa lähes kaikkeen, olennaisesti myös laivan turvallisuuteen. Laivan ilmastointia ohjaavat tietokoneet ja laivan oma sisäinen, koko laivan alueen kattava viestintä on IP-pohjaista. Valaistus, koneet, laitteet, infotaulut – tietotekniikka on kaikkialla.

Järjestelmiä testataan ääritilanteissa laivan koeajoilla. Crash stop -testauksessa laivan kulkiessa eteenpäin potkurit lyödään täysillä taakse eli tehdään äkkipysähdys. Testauksissa katsotaan esimerkiksi miten resonanssi vaikuttaa laivaan. Varajärjestelmiä testataan ajaen black out -testejä, joissa simuloidaan laivan täydellinen sähkökatkos.

 

Oletko kiinnostunut tekemään kauppaa meriteollisuusyritysten kanssa? Lisätietoa alan verkostoitumiskonsortio YardMate:n toiminnasta: info@yardmate.fi / annika.perho@yardmate.fi / +358 40 831 1130

Teksti:
Henri Arvonen, kehitysjohtaja
Annika Perho, YardMate Manager

Kuvat: Henri Arvonen